Lapsuudessa Tim Walkerin naapurustossa asui
perhe nimeltä Kivinen, jotka olivat erilaisia – kohtelias tapa
korvata sana ”omituisia”. Kivisten
tavat poikkesivat paljon paikallisten perheiden tavoista. Kivisten
lapset kirmasivat pihalla alasti, Kiviset eivät tuhlanneet
puheluissaan aikaa kohteliaisuuksiin, vaan menivät suoraan asiaan.
Silloin Tim ei vielä tiennyt, miten paljon suomalaisuuden kanssa
päätyisikään tekemisiin. 17-vuotiaana hän tapasi suomalaisen
tytön ja se oli nuorelle pojalle menoa se. Pariskunta päätyi
yksiin, naimisiin ja asuivat alkuun yhdessä Yhdysvalloissa, mutta
lasten myötä muuttivat Suomeen. Kirjassa Tim kertoo kokemuksiaan
suomalaisista, suomalaisten tavoista, kulttuurista ja
suomalaisuudesta sekä tietysti – kulttuurieroista. Niitähän on
Amerikkaan verraten aika paljon.
Tim on
opettaja ja muiden opettajien mielestä hän tervehtii käytävillä
törmätessä liian usein, kerran päivässä riittää – enempi on
liikaa. Opettajana hän tekee myös tarkkoja huomioita Suomen
kehutusta koulutusjärjestelmästä.
Kirjassa
nousee esiin paljon asioita, joita itse pitää itsestäänselvyytenä.
Lakanoiden viikkaaminen, ihmisten rauhallisuus, saunominen ja
penkkiurheilu pääasiassa jääkiekon parissa. Timillä tuntuu
olevan positiivinen suhtautuminen, sillä mikään asia ei korostu
erityisen negatiiviseksi, kummastuttavaa sen sijaan on moni asia.
Suomalaisten jokakesäinen jäätelöhimo esimerkiksi, jäätelökojut
aukeavat sunnuntaisin jo ennen kauppoja. Kepeys säilyy mukana koko
ajan, siivittäen Lost in Suomen positiiviseksi lukukokemukseksi.
Suomalaisia
kiinnostaa enemmän tervehtiä perheen koiraa, kuin Timiä vaimoineen
ja lapsineen. Walkerin kokemukset tuntuvat osuvilta ja tarkkanäköisiltä.
Myös vertailu Yhdysvaltojen tapoihin tuo lisää mielenkiintoa
kirjaan.
Kustannus S&S 2016
kuunneltu äänikirjana
207s./ 4h 12min
Äänikirjan lukija: Eino Heiskanen
