perjantai 9. joulukuuta 2016

Mari Manninen: Yhden lapsen kansa - Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret

Vuoden 2016 Tieto-Finlandian voittaja Yhden lapsen kansa – Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret päätyi luettavakseni yllättävän nopeasti. Olin toki pohtinut jo kyseisen opuksen lukemista sillä olin tehnyt vankan päätöksen lukea edes pari Finlandia-ehdokaskirjaa. Ennen tätä olin lukenut vain yhden. Yhden lapsen kansa on näkynyt blogeissa muutamiin otteisiin, mutta Hennan postaus CARRY ON READING -blogissa palautti kirjan mieleeni ja päätin hyödyntää Bookbeat-jäsenyyttäni.

Mari Manninen: Yhden lapsen kansa
Kirjan nimi kertoo jo aika hyvin, minkä aihepiirin äärellä ollaan. Kiinassa vallitsi 1979-2015 laki, jonka mukaan perheet saivat tietyin poikkeuksin hankkia vain yhden lapsen, tarkoituksena hillitä väestönkasvua. Manninen asuu Pekingissä ja on kirjaa varten haastatellut tutun tuttuja ja paikallisia ja antanut äänen heille, jota laki on koskettanut.

Kirjassa tarinaansa kertovat erilaiset kiinalaisperheet, seitsemän lapsen suurperhe, nuori nainen joka on adoptiovuosien jälkeen palannut Kiinaan ja haluaisi tietää biologisista vanhemmistaan. Ääneen pääsevät myös pakkoaborttien kohteiksi päätyneet naiset joiden lapset on saatettu abortoida vain hetkiä ennen synnytystä.

Yhden lapsen politiikka on varmasti vaikuttanut jollain tapaa jokaiseen kiinalaiseen. Miehiä on paljon enemmän kuin naisia tyttölapsien joutuessa abortoitaviksi, adoptioon, sukulaisille piiloteltavaksi tai hylättäväksi torille. Poikalapsen koettiin olevan paremmin avuksi, joten heitä suosittiin. Paperittomat lapset, jotka eivät pääse edes bussiin, koska lippua ostaessa pitää vilauttaa henkilökorttia. Ne yksinäiset lapset, jotka joutuvat lapsuutensa puurtamaan kellon ympäri opiskellen päästäkseen yliopistoon. Suuret odotukset kohdistuvatkin näihin niin kutsuttuihin pikkukeisareihin, lapsiin jotka saavat vanhempiensa jakamattoman huomion.

Monet kiinalaiset tuntuvat pitävän yhden lapsen politiikkaa hyvänä asiana tai vähintään ymmärtävänsä sitä, sen negatiivisista vaikutuksista huolimatta. Yhden lapsen politiikalla on kuitenkin ollut dramaattinen vaikutus hedelmällisyysluvun romahdettua 1,3:een. Suomen hedelmällisyysluku on 1,7, jota sitäkin pidetään matalana. Useat kiinalaiset korkeakoulutetut naiset osaavat olla sinkkuja perheen suuren painostuksen alla. Perheen sana merkkaa kiinalaisille kuitenkin todella paljon.

Kirjan lukeminen on helppoa, sillä kirja imaisee sisäänsä ollen helppolukuinen, sutjakasti etenevä ja kertoen oikeita tarinoita avaten ovet tietoon, joka ei kohdallani ollut ennen tätä kirjaa ehkä täysin oikeaa. Lukemani perusteella monella on ollut aika eri käsitys yhden lapsen politiikasta, kuin miten se tässä kirjassa esittäytyy. Kieltämättä ei täysin oikea kuva ollut itsellänikään, koska en lopulta kovin syvällisesti koskaan ole aiheeseen perehtynyt. Nyt tiedän kuitenkin enemmän, vaikka tuskin täyttä totuutta vieläkään.

Kirja ei pyri olemaan vahvasti objektiivinen, vaan siinä tulee esiin kirjailijan omat ajatukset, mutta kirjan tärkein tietolähde nimenomaan on ihmisten kertomukset, ei niinkään lähdeviittaukset muualle – vaikka kirjan lopussa lähteisiin viitataan.

Tänä vuonna Kiinassa otettiin käyttöön kahden lapsen politiikka. Yhden lapsen politiikka tulee kuitenkin heijastumaan maan tulevaisuuteen vielä pitkään.

Atena 2016
205s.
luettu e-kirjana

10 kommenttia:

  1. Tuon Yhden lapsen kansan haluaisin lukea. Parhaani mukaan olen vuoden aikana muistanut Kurjen siivellä -lukuhaastetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos aihe kiinnostaa, niin ehdoton suositus!

      Poista
  2. Mahtavaa että sait tän näin pian luetuksi! :D

    VastaaPoista
  3. Minuakin tämä kirja kiinnostaa, vaikka ilmeisesti se ei todellakaan ole objektiivinen katsaus. Yhden lapsen politiikkaa on helppo pitää ihan hyvänä asiana riippuen asuinpaikasta ja asemasta Kiinassa unohtamatta maan sisällä vellovan propagandakoneiston tulitusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kirjassa tosiaan tulee Mannisen mielipide hyvin esiin, itse hän on yhden lapsen ja kahdenkin lapsen politiikkaa vastaan. Sellainen tunne kirjaa lukiessa tuli, että kaupungeissa yleisesti pidettiin yhden lapsen politiikkaa hyvänä asiana ja maaseudulla ei niinkään, vaikka juuri maaseudulla on ollut yhden lapsen politiikan aikana poikkeuksia, että voi tehdä kaksi lasta, jos ensimmäinen lapsi on tyttö.

      Poista
    2. Mietin, että tuo alueellinen poikkeaminen yhden lapsen politiikasta ei välttämättä olen ihan niin yksioikoinen. Se voi olla osin tyhjä lupauskin - olevinaan myönnytys, mutta todellisuudessa se kuka saa lisääntyä kahden lapsen verran on melko mielivaltaista. Ja nyt siis heittelen omaa mutua sen perusteella, mitä olen itse lukenut eli en tietenkään voi keskustella tästä Mannisen kirjasta, kun en ole sitä lukenut. Aion kyllä ehdottomasti lukea! <3

      Luin kesällä Chen Guangchengin muistelmateoksen The Barefoot Lawyer. Chen varttui maaseudulla köyhään perheeseen ja sokeutui jo pienenä, koska ei saanut tarvittavaa hoitoa ajoissa. Hän avaa kirjassaan hyvin Kiinan monimutkaisia "ihmioikeuksia" ja politiikkaa kansantajuisella ja mielenkiintoisella tavalla. Suosittelen lämpimästi. Anteeksi mainostus, mutta toivoisin niin kovasti että se kirja käännettäisiin suomeksikin!

      En yleensä laittele toisten kommenttilaatikoihin linkkejä omaan blogiini, mutta teen nyt poikkeuksen, koska että sinua saattaisi kiinnostaa. Poista kommenttini, jos on ihan pöllö!

      http://mainoskatko.blogspot.co.uk/2016/06/ihmisoikeus-on-tahra-paperilla.html

      Poista
    3. En poista, ei ole pöllö! Kiitän lukusuosituksesta, sillä kiinnostus heräsi aihetta kohtaan, joten miksen lukisi lisääkin. Uskoisin kirjan lukemisen sujuvan, tosin voisin lukea alle ainakin yhden kirjan enkuksi katsoakseni miten se sujuu.

      Ihmisoikeudet eivät tosiaan Kiinassa kovin hyvällä tolalla ole, lisäsin kirjan nimen ylös ja katsastin postauksesi ja todellakin, kiinnostaa!

      Poista
  4. Minuakin kiinnostaa tämä kovasti, harmi että kirjastossa on tähän niin pitkä jono.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti jono purkautuu nopeasti ja saisit kirjan luettavaksi :)

      Poista

Kiitos kommentistasi, ne piristävät aina päivää!