Kirjabloggaajien joulukalenteri - luukku 23.

Näin aatonaatoksi ajattelin kasata omia ajatuksiani joulusta Kirjabloggaajien joulukalenteriin ja siitä mitä se mulle merkitsee. Lopussa on pieni "lahja" niille, jotka eivät sitä ole vielä syystä tai toisesta lunastaneet.

Kuten varmaan kaikilla lapsilla, itsellänikin joulu oli vuoden suosikkijuhla omien synttärien ohella. Joulupukkia ja ennen kaikkea lahjoja odoteltiin vesi kielellä jo viikkoja ennen joulua. Suvun pariin kokoontuminen oli mukavaa, vaikka jouluruuat eivät juuri maistuneetkaan. Se korvautui sillä, että suklaata sai syödä senkin edestä.

Vanhemmaksi kasvettuani aloin vihata kaikkea jouluun liittyvää, erityisesti joka puolella pyöriviä joululauluja ja telkkareissa lokakuusta asti pyöriviä joululahjamainoksia. Lahjojen saanti oli silti edelleen mukavaa, vaikka ei nostanutkaan samanlaista odotuksen riemua kuin lapsena. Jouluruuat eivät vanhemmitenkaan ole olleet suosikeitani, mutta syön ihan mielelläni rosollia sekä lohta.

Nykyään suhtaudun jouluun melko lailla neutraalisti. Itseään ärsyttäviltä asioilta voi sulkeutua pitämällä tv:n ja radion suljettuina ja olen muutenkin jotenkin onnistunut blokkaamaan koko juhlan mielestäni. Yleensä havahdun vasta aatonaattona, että, tosiaan, huomennahan on joulu. Itse asiassa koko joulun funktio on itselleni hieman outo; onko todella vaivan arvoista stressata kaksi viikkoa kaikesta mahdollisesta hermoromahduksen partaalla, että voi ottaa kaksi päivää ihan rauhassa? Eikö tuon rauhouttumisen voisi tehdä ilman tuota maailmanlopun enteilyä? Mukavaksi perhejuhlaksihan tuo on tarkoitettu, onko silloin tosiaan kaiken pakko olla viimeisen päälle tip top? Ei ne sukulaiset mitään kuninkaallisia ole.

Yksi asia, mikä myös joka joulu puhuttaa on se, että onko jouluna lunta. Monille tämä tuntuu olevan sydämen asia, mutta itselleni asia on aivan se ja sama. Lumi tai lumettomuus ei vaikuta joulun viettooni millään tapaa, sillä ainakin tähän asti olen kaikki jouluni viettänyt sisätiloissa. Tiia taas kertoo, että koska jouluksi on muutenkin vaikea näin vanhempana saada se joulutunnelma, niin lumi olisi siihen oivallinen ja Tiia siis toivookin valkoista joulua.

Eilinen luukku aukesi Luettua elämää -blogissa ja huominen, jouluaaton luukku aukeaa Pikun kirjablogissa. Lista mukana olevista blogeista löytyy kalenterin ensimmäisestä luukusta, Hyllytontun höpinöistä.

Sitten se "lahja" jonka lupasin: Elisa Kirjasta saa ladattua ilmaiseksi Charles Dickensin klassikkoteoksen Saiturin Joulu. Löytyy sieltä muitakin ilmaisia klassikoita, jos juuri jouluinen opus ei nappaa. Tällä postauksella haluan toivottaa jokaiselle oikein ihanaa ja lämmintä joulua! Tiia välittää terveisensä tähän postaukseen kaikille lukijoille. Nauttikaa yhdessäolosta ja lomasta.