Tammi 2016
192 s.
luettu e-kirjana
Salla Simukka oli entuudestaan tuttu
nimi, mutten ollut lukenut hänen kirjojaan. Lumikki
-trilogiasta olen kuullut useaan otteeseen, mutta jostain syystä se
on kuitenkin jäänyt vielä lukematta. Törmäsin viime kuussa
parissa blogissa juttuun Sisarlasta ja mietin sen myötä Lumikki
-trilogiaan tarttumista, mutta päädyin kuitenkin lukemaan Sisarlan.
Lumikki-trilogia on nuortenkirjallisuutta ja Sisarla taas vielä
nuoremmille lukijoille suunnattu fantasiaromaani.
Kirjan alussa on lainaukset kolmesta
kirjasta, Lewis Carrollin Liisan seikkailut ihmemaassa-teoksesta, H.C.
Andersenin Lumikuningattaresta ja Frances Hodgson Burnettin
Salaisesta puutarhasta, joista onkin selkeästi otettu vaikutteita
Sisarlaan.
Suosittelen alakouluikäisille, joita
kiehtoo seikkailut. Suosittelen aikuisille, jotka tykkäävät
fantasiasta ja lastenkirjoista. Oikeastaan, voisin suositella tätä
kirjaa kaikille, joita yhtään kiinnostaa. Tätä kirjaa voivat
mielestäni lukea niin aikuiset, kuin lapsetkin.
Sisarlan päähenkilö, 11-vuotias
Aliisa tipahtaa lumen läpi ja tippuu pitkän matkan, päätyen
Sisarlaan jossa tutustuu Meriin, saman ikäiseen tyttöön ja pian
heistä tuleekin parhaista parhaat ystävät. Heidän omassa
maailmassaan on alkanut ikuinen talvi ja Sisarlassa sen sijaan
ikuinen kesä. Tyttöjen tehtävä on pelastaa oma maailmansa tuholta.
Jo kirjan alkuvaiheista asti pidin
Sisarlaa positiivisena, mutta aika hektisenä lukukokemuksena. Viimeistään puolessa välissä kirja oli imaissut mukaansa
kokonaan. Aliisan ja Merin seikkailuja sadunomaisessa maailmassa oli
kiehtovaa seurata heidän kohdatessa lohikäärmeitä ja
sudenolentoja. Lopulta tarina kietoutuu yhdistäen todellisen
maailman ja Sisarlan.
Kirjan sivuhahmot olivat
mielenkiintoisia, sympaattisen ihana Poelloe-pöllö auttamassa
tyttöjä. Lili-kuningatar kirjan pahana hahmona toimi myös hyvin ja
oli kiva tietää, mikä oli Lilin ajanut siihen pisteeseen.
Selkeä teema kirjassa on ystävyys,
sen suuri voima ja merkitys.
Puhelimen näytöltä seurasin ilolla
myös Saku Heinäsen kuvitusta, mutta paperilla se olisi toiminut
varmasti vielä paremmin. Olisin voinut tutkailla kuvia enemmän, ne
vaikuttivat pieneltä näytöltäkin katsottuna viehkeiltä. Tämä kelpaisi saada omaan hyllyynkin.
Tiia
Heinäsen kuvitus on edukseen paparikirjan sivuilla, joten jo senkin vuoksi kannattaa etsiä kirja käsiin. :) Mukavaa, että tykkäsit tästä. Sympaattinen ja iloinen kirja - näitä ei voi olla liikaa.
VastaaPoistaJos vaikka joulun alla tulisi hyvään alennukseen, niin voisi hankkiakin. Luulen kyllä, että parhaat alennusmyynnit tulee vasta joulun jälkeen... Jos ei muuta, niin ehkä pyydän joululahjaksi. Kiitos vielä kirjasuosituksestasi! Sun ja Lukutoukka Kristan postaukset tästä mun kiinnostuksen herätti. :)
PoistaTämä oli kyllä ihana kirja. Minulle jäi hieman sivurooliin Heinäsen kuvitus, niin intensiivisesti seurasin Simukan luomaa tarinaa ja maailmaa. <3
VastaaPoistaOn ihana tarina, mutta mua jäi kyllä harmittamaan, etten lukenut fyysisenä kirjana. :(
PoistaHauska postaus Sisarlasta! Luin tästä mm. Kieltenopen kotiblogista, ihastuin sekä kuvitukseen, joka paperilla oli todella taidokas ja pieniä yksityiskohtia pullollaan (pakkohan oli ennen paketoimista varovaisesti plärätä) että verbaliikkaan. Teoksen annoin juuri lahjaksi 8-vuotiaalle lukutaitoiselle, kansi oli kuulemma kiva ja kommentit tulevat, kun luettu; odotan mielenkiinnolla:)
VastaaPoistaToivottavasti lahja on mieleinen! Mielelläni itsekin katsoisin noita kuvituksia paperilta :)
Poista