Jay Asher, Carolyn Mackler: Sinä ja minä sitten joskus

Ei tämä kirja varsinaisesti ollut pettymys, ehdin lukea kirjasta hieman mielipiteitä ennen kuin tartuin siihen, joten ennakko-odotukset ei olleet mitenkään erityisen korkeat. Odotin lähinnä viihtymistä nopealukuisen nuortenkirjan parissa. Takakansitekstin perusteella tästä olisi voinut kyllä olla enempäänkin. Höh.

Muutamat aleostokset syyskuulta

Otava 2012
317s.
Oma ostos

Kirja sijoittuu vuoteen 1996, aikaan jolloin netti ei ollut kovin yleisessä käytössä. Puhelimessakaan ei voinut puhua, jos netti oli auki, koska netti käytti puhelinlinjaa.

Kiinnostuin ehkä liikaa kirjan ideasta. On vuosi 1996, Emma saa isältään lahjaksi tietokoneen ja saa siihen vieläpä nettiyhteyden. Sähköpostin sijaan Emmalle avautuu siihen erikoinen sivu, Facebook. Keksintö suoraan tulevaisuudesta. Siellä Emma ja tutut kirjoittavat päivityksiä omasta elämästään. Emman silmissä hänen oma tulevaisuutensa ei näytä loisteliaalta, mutta kirjan toisen päähenkilön Joshin tulevaisuus sen sijaan näyttäytyy hyvin kirkaana.

Alkuun naapurin Joshin kanssa ihmetellään kovasti, onko tämä jonkun keksimää typerää pilaa, vai näyttääkö tuo sivu todella tulevaisuuteen. Emma pyrkii nykyisyydessä vaikuttamaan liikaa tulevaisuuteen, hänen tulevaisuutensa Facebookissa muokkaantuu hyvin pienistä nykyisyyden muutoksista. Josh taas hieman pelkää tuhoavansa tulevaisuutensa, jos tekee jotain hätiköityä.

Emma koittaa useaan otteeseen vaikuttaa tulevaisuuteensa pienillä teoilla, aviomies on hirveä - hankkiudun hänestä eroon. Nykyisyydessäkin riittää miessotkuja, kun unelmapoikaystävä Cody kiinnittää huomionsa Emmaan, oma poikaystävä Graham ei nyt oikein miellytä, sitten on vielä kaikki exät ja kirsikkana kakun päällä Josh, Emman paras ystävä. Oikeastaan kirjan alkutilanteessa Emma ja Josh eivät enää ole parhaita kavereita, heidän välinsä ovat olleet viileät jo jonkin aikaa. Kuitenkin yhdessä tulevaisuutta tutkien ja pohtien, heidän välinsä taas lähentyvät. Mutta Josh on vain Josh. 

Josh taas on toivottomasti iskenyt silmänsä Emmaan, mutta innostuu kun saa tietää tulevaisuutensa. Yhdessä koulun upeimman tytön Sydneyn kanssa.

Lukukokemuksena Sinä ja minä sitten joskus jäi ihan luettavaksi kokonaisuudeksi, aika perinteinen teinikirja ihmissuhdesotkuineen päivineen. Siihen lähinnä juonikin kietoutui, vaikka mahdollisuuksia tulevaisuuden ollessa käsillä, olisi ollut paljon. Teinien ajatusmaailma tuntui mielestäni liian pinnalliselta. Enkä kirjan päähenkilöihin erityisemmin tykästynyt. Emma hieman ärsyttää rasittavuudellaan, pinnallisuudellaan ja itkemällä joka asiasta. Josh-raukka ansaitsisi niin paljon parempaa. Ei Emma ärsyttävyydessään yllä kuitenkaan Venla T:n tasolle, joka lienee kammottavin päähenkilö lukemissani kirjoissa ikinä.

Teksti on sujuvaa ja helppoa ja viihdyttävää. Harmittamaan jäi se, ettei kirjassa ollut mitään uutta. Lähtökohdat olivat avoinna muullekin kuin vain ihmissuhteille. Näppärästi kirjassa henkii 1990-luvun henkeä, hitaine nettiyhteyksineen, jättiläismäisine mekastavine tietokoneineen. Ennalta-arvattavuudesta juonta sen sijaan voi syyttää. Menihän se juuri niin, kuin ajattelinkin. Ei tuonut mitään yllätyksiä, ei oivalluksia. Kyllähän sitä kirjan alussa jo tiesi ketkä päätyvät yhteen, mutta olihan se ihan kiva lukea miten se kävi. Jos kaipaa kevyttä lukemista, ilman syvällisempää aspektia, tämä on ihan varteenotettava vaihtoehto.

Lisättäköön vielä, että lukukokemus ei missään nimessä ollut huono. Nuortenkirjana oikein toimiva. Sinä ja minä sitten joskus rakentuu hyvin vahvasti ihmissuhteiden ja koulunkäynnin keskiöön. Kirjan pääteema taitaa olla, että tajuaa elää hetkessä. Sehän on ihan järkevä teema.

Tiia