Takakansi lupaa outotunnelmaisia novelleja ja niitä nämä todella ovat. Ensimmäisen puoliskon jälkeen olen hurmiossa ja vannotan jo mielessäni antavani kirjalle Goodreadsissa viisi tähteä. Loppua kohden novellit kuitenkin jotenkin lässähtävät ja ovat "ihan hyviä, mukiinmeneviä, luettavia", mutta eivät yllä samalle tasolle, kuin moni alkupään novelli. Aika pitkälti novellit tuntuvat pohjaavan joihinkin mielenterveysongelmiin ja ihmissuhteisiin.
Kaikki kymmenen novellia kuvaavat aika osuvasti ihmiselämää ja sitä missä moni pyöriskelee, pohjamudissa ja osa hulluuden partaalla. Ensimmäisessä novellissa, Kättes suojaan presidentti romahtaa, sortuu syystä itsenäisyyspäivän vastaanotolla, linnan juhlissa siis. Se kiskaisee mukavasti mukaansa kirjaan ja herättää orastavaa kiinnostusta.
Pantti kertoo kuinka epätoivoisiin tekoihin ihminen voi ajautua ja kuinka henkisesti sairas vanhempi voi ajaa lapsensa myös hulluuteen, lietsoa itsekkyydellään vihaan. Novelli on kolmeosainen, ensimmäisessä Siiri on vasta 10-vuotias lapsi, jota äiti hakkaa vyöllä perseelle ja kiinnostus on suurempi miehiä, kuin omaa lastaan kohtaan. Siiri vaikuttaa jokseenkin vinoutuneelta jo tähän aikaan. Toisessa osassa rikostutkija Anu Heikkilä kuulustelee 25-vuotiaan Siirin äitiä Patriciaa, sillä Siiri on tarttunut viikatteeseen kesätapahtumassa nähtyään eturivissä äitinsä ja Siiri halutaan toimittaa mielentilatutkimuksiin. Monella tapaa vinksahtanut äiti oli onnistunut siihen tilaan ilmeisesti tyttärensä ajamaan. Kolmas osa novellista on lyhyt pätkä Siirin lapsuudesta jatkona ensimmäiseen osaan.
Pantti pitää hyvin yllä kirjan jo nostattamaa kiinnostusta ja ihan liikaa siitä en viitsi paljastaa. Se on todella hieno novelli, tykästyin. Näkökannan ja tilanteen vaihto kesken novellin, toisen ihmisen jalkoihin, toiseen aikaan toimii siinä hienosti.
Muutamia muita vielä mainitakseni, Kylvettäjä ja Sisko käy oopperassa taas ovat myös oikein toimivia novelleja, jotka alkuun hieman kaipaavat pontta alleen ja pian sen saavatkin ja rakentuvat hienosti. Tykkäsin kovasti. Viimeisin novelli Sitomisen taito taas ei nouse suosikikseni. Kaikki novellit ovat kuitenkin vähintään ihan luettavia kokonaisuuksia, osa mielestäni selkeästi parempia kuin toiset. Eheitä ja toimivia kokonaisuuksia kaikki. Jos joku tämän innostuu lukemaan, suosittelen makustelemaan ja pureskelemaan novelleja yksi tai pari kerrallaan, eikä heti ahmia ja ahmia.
Atena 2012
209s.
Oma ostos
Positiivinen yllätys, sillä en etukäteen tietänyt tästä mitään, muuta kuin että tämä pitää novelleja sisällään. Kuittaan tällä 10 luettua novellia novellihaasteeseen. Helmet-haasteeseen kuittaan tällä kohdan 42. Esikoisteos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, ne piristävät aina päivää!