tiistai 9. elokuuta 2016

Heli Slunga, Jaana Seppänen: Lapin Lolita


Kirja kertoo kolmesta henkilöstä. Yksi heistä on 18-vuotias Irene, joka on muuttanut pohjoisesta Helsinkiin. Hänen aikeinaan on huutokaupata neitsyytensä. Toinen päähenkilö on vironvenäläinen Nadja, strippari ja prostituoitu, joka koittaa tienata rahaa Virossa asuvalle tyttärelleen.  Nadjan unelma on asua Suomessa ja elää aviossa. Kolmas hahmo on Johtaja, mies joka janoaa nuoruuden viattomuutta.

WSOY 2016


Tarttuessani kirjaan minulla oli tietyt odotukset sitä kohtaan. Rehellisesti sanottuna, en odottanut erityisen paljon. Kirjailijat eivät olleet minulle entuudesta tuttuja, mutta kirjan aihe kuitenkin kiinnosti. En ole bitch-littiä ennen lukenut, en ollut siitä ennen kuullutkaan. 

★★★

Kirja oli minulle vaikea arvioida, se oli mielestäni ihan okei. Toisaalta se myös tarjosi yllättävän paljon, joten voisin sanoa reilusti, että pidin kirjasta. Olen kuullut kirjan herättäneen joissakin suuriakin tunteita, vihaa ja suuttumusta. En ihmettele sitä sinänsä, sillä kirja saattaa olla joillekin liian roisia luettavaa. Itse olen jollain tapaa kai vähän häiriintynyt, kun teksti ei minulle tuottanut ongelmia. 

Kirjassa käytetty kieli on hienoa, murretta on käytetty hienosti hyväksi. Itse lukeudun niihin muutamiin jotka eivät pidä murteiden lukemisesta ja kirjan alussa tunsin hetken jo tuskautuvani. Onneksi jatkoin lukemista. Pakko myöntää, tykästyin. 

Pidin eniten Johtajan sekä Irenen osuuksista. Nadja ei niin hahmona sytyttänyt ja varsinkin alussa hänen kappaleidensa lukeminen tökki. Olisin kaivannut ehkä lisääkin Johtajan osuuksia, mutta tosiaan tämähän olikin bitch lit-kirja. Kirjassa on moniulotteinen kerronta.

Mielestäni kirjasta löytyy muutakin kun vain ulkokuori, räävittömyys. Kirjassa kuvataan rehellisesti kahta naista, ja vaikka välillä saattaisi tuntua, ettei henkilöt olisi todellisia, niin valitettavasti kuitenkin on. Tarkoitan, tätä tapahtuu oikeasti.  Minä näin Irenessä erään ihmisen.  

Tiia

2 kommenttia:

  1. Hei! Slunga on minulle tuttu runojensa myötä (suosittelen!), mutta jotenkin mietin onkohan tämä tarina minulle... Herätit mielenkiintoni. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei :) Kiva, että kiinnostaa. Pitääkin ottaa lukuun Slungan runoja, kiitos suosituksesta! Tämä kirja voi olla tosiaan joillekin liian roisia tekstiä. Itse tulee luettua jonkin verran vähän ns. rajumpia kirjoja, niin ei minulle ollut liian rankka. Riippuu tietysti mitä tykkää lukea.

      Tiia

      Poista

Kiitos kommentistasi, ne piristävät aina päivää!