lauantai 26. elokuuta 2017

Aki Ollikainen: Musta satu

Aki Ollikaisen Musta satu herätti huomioni kauniiden kansiensa ansiosta. Lisäksi kirjailijan nimi oli tuttu, vaikken kumpaakaan hänen kirjoistaan ollut vielä lukenut. Ollikaisen esikoisteos Nälkävuosi oli ehdolla Finlandia-palkintoon vuonna 2012 ja voitti kirjablogistien äänestyksen. Nälkävuoteen olen usein törmännyt mm blogeissa ja instagramissa. Se ei kuitenkaan päätynyt ensimmäiseksi Ollikaisekseni, vaan sen teki Musta satu.
Musta satu kulkee kahdessa aikakaudessa. Välillä ollaan nykypäivässä, minäkertojan saappaissa. Mies joka kirjoittaa. Mies jonka elämä ei oikein toimi. Mies jonka arki lapsen ja vaimon kanssa ei suju. Mies joka muistelee sukuaan ja vanhaa lapsuuden ystävää Joonaa. Miestä kiinnostaa erityisesti Tattarisuon 1930-luvun tapahtumat, lähinnä isoisoisän osuus niihin.

Toinen aikakausi on 1930-luku. Eletään kieltolain aikaa. Heino salakuljettaa pirtua. Hän asuu Helsingissä vaimonsa ja lapsensa kanssa. Heino kätkee salakuljetettua pirtua Tattarisuolle, mutta siellä tapahtuu jotain muutakin outoa. Suosta löytyy ruumiinosia. Käsiä, sormia, päitä... Heino käy liian ahnaaksi ja sillä on kohtalokkaat seuraukset. Ketjureaktiona se vaikuttaa sukuun pitkälle, aina nykypäivään asti. Suvun miehet lääkitsevät ahdistustaan alkoholilla, vierailla naisilla ja siirtävät ahdinkonsa seuraavalle polvelle.



Musta satu on kirja josta niin kovasti halusin pitää, mutta en loppujen lopuksi oikein syttynyt. Se on kelpo kirja, mutta se jokin jäi puuttumaan. Ihan ei loksahtanut kohdilleen. Mustassa sadussa on paljon hyvää, mutta myös heikompia ominaisuuksia. Mustan sadun hienoimpia ominaisuuksia on sen kieli. Ollikainen taitaa kirjoittamisen. Kieli on kaunista, upean soljuvaa - olematta sitä kuitenkaan yhtään liikaa. Siinä on tiettyä rujoutta, joka tekee siitä täydellistä makuuni. Mietin tätä kovasti kirjaa lukiessani. Kieli on ihanan soljuvaa ja nautin siitä suuresti. Usein epäröin kaunista tekstiä, mutta Ollikaisen kieli hurmaa.

Muita hienouksia on 1930-luvun onnistunut kuvaaminen. Nykyaikaan kohdistuva kerronta taas ei omaan makuuni oikein istu. Se on ihan luettavaa, mutta en saa nykyhetken minäkertojasta juuri mitään irti. En pääse hänen sisäänsä, muutkin hahmot jättävät vähän kylmäksi. Usein pidän vähän synkemmistä hahmoista, mutta nyt en... Tuntuu, että olisin voinut ymmärtää, saada siitä kiinni, mutta en kuitenkaan ihan.

Alkuun upposin Mustaan satuun sillä kirjan teema on kiinnostava. Sen historiallisuus, tattarisuon tapahtumat, 1930-luku. Sitten jokin töksähti. Ajaannuin etäämmälle, enkä saanut enää kiinni. Kokonaisuus jäi tuntumaan piirun verran vajaalta. Tuntuu, että näillä lähtökohdilla olisi voinut saada paljon enemmän. On pakko myöntää, että harmittaa kun odotin tältä liikoja. En ollut törmännyt Mustaan satuun missään, mutta olisi ollut hyvä jos jotain olisin lukenut etukäteen. Kirjan luettuani, googletin sen ja luin muiden mietteitä, enkä selkeästikään ollut yksin ajatuksieni kanssa. Oikeastaan hämmennyin, miten monesta asiasta muut lukijat olivat samaa mieltä kanssani.

Ollikaisen kielellisestä lahjakkuudesta vaikutuin, joten kyllähän se kehuttu Nälkävuosikin täytyy vielä lukea.

Siltala 2015
155s.
Oma ostos

34 kommenttia:

  1. Eipä ole kauan kun tämän luin ja hyvin paljon samoihin aatoksiin päädyin, hyvä kirjoittaja mutta kirja ei ollenkaan minulle...

    Mukavaa kun olette palanneet. :) ja superihana banneri!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Bannerin väsäsin pixabayn ilmaiskuvasta, sopi jotenkin tosi hyvin blogin värimaailmaan - eikä tarvinnut kuin ympätä teksti siihen. :D

      Aika moni ollut samoissa tunnelmissa. Pitää kuitenkin se Nälkävuosi jossain vaiheessa lukea, kun se on niin kovin kehuttu.

      Poista
  2. Kiva huomata, että olette palanneet tauolta. :) Minun täytyy tunnustaa, että aloitin Mustan sadun, mutta se jäi minulta kesken. Koska tuosta lukuyrityksestä on jo aikaa, en ihan tarkalleen edes muista, mikä tökki... Kansi on kyllä vaikuttava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa olla takaisin kirjablogimaailmassa. Vastaanotto on niin mukava :) Harmi että on jäänyt kesken, tosin usein siihen on syynsä ja onkin hyvä osata lopettaa jos joku tökkii.

      Poista
  3. Ihan samoilla linjoilla minäkin olin Mustan sadun kanssa. Periaatteessa kauhean mielenkiintoisia juttuja, mutta kokonaisuus jäi epäselväksi usvaksi. Nälkävuodessa ei näitä ongelmia ole!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava huomata, että monilla samat mietteet. Nälkävuoden luettuani pääsen sitten itsekin vertailemaan!

      Poista
  4. Mustan sadun teemat kiinnostavat, mutta hieman ehkäilen edelleen kirjan kanssa. En ole sitä siis lukenut eikä se tarttunut kirjastosta lainakassiini ollessani Suomessa. Ei ehkä tartu seuraavallakaan kerralla. Sen sijaan Nälkävuodesta pidin.

    Ja hei, kiva kun olette palanneet <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On mukava olla takaisin, kun on niin ihana vastaanotto. :') Ja eihän sillä mikään kiire, sattuu lainakassiin jos sattuu. Mukava kuulla Nälkävuodesta kehuja kun aion sen jossain vaiheessa tsekata.

      Poista
  5. En ole lukenut Ollikaisen kirjoja. Kuulostaa kyllä liian mustalta minun makuuni. En oikein jaksa lukea viinahuuruisista suomalaisista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noo, ei tietenkään kaikille sovi. Ja sehän on ihan ymmärrettävää, viinanhuuruisia suomalaisia on IRL jo hyvä määrä :D

      Poista
  6. Nälkävuodesta pidin, vaikka jotain samaa tunnistan, mitä postuksessasi Mustasta sadusta toteat. Hieman kylmäksi ja etäiseksi jäivät hahmot minulle Nälkävuodessa. Toisaalta sopikin kirjan viileän hyytävään tunnelmaan. Nälkävuosi kannattaa kyllä ehdottomasti lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti aion sen jossain vaiheessa lukea. Olen siitä jo aiemmin kiinnostunut, mutta nyt tykästyin tuohon Ollikaisen kieleen niin että eiköhän se tässä tule luettua :)

      Poista
  7. Minä pidin Nälkävuodesta todella paljon, mutta tästä en oikein saanut otetta - jätinköhän jopa kesken.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tämäpä tuntuu olevan sitten yleistä Mustan sadun kohdalla... Toivottavasti Nälkävuoden parissa viihdyn paremmin :)

      Poista
  8. En ole lukenut Ollikaiselta mitään, mutta Nälkävuosi kiinnostaisi, kiitos muiden bloggaajien tekstien. Mustan sadun aihe kiinnostaisi sinänsä, mutta tuskin tulen tarttumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, Nälkävuosi on muakin jo pidempään kiinnostanut. Tää nyt löytyi halvalla ja kansi oli niin hieno että oli pakko ostaa ja lukea, vaikken tästä mitään tiennytkään etukäteen :D Mustan sadun aihe on tosiaan kiinnostava.

      Poista
  9. Minäkään en ole lukenut Ollikaista. Näihin molempiin kirjoihin olen törmännyt useampaan otteeseen, mutta eivät ole vetäneet puoleensa. Sinun arviosi vahvisti ajatuksiani, että tämä kirja ei ole minua varten. Sekin on aina hyödyllinen tieto, kun on niin älyttömästi kirjoja lukupinossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän, oma lukupinoni on myös niin pitkä, että ei sinne kannata sellaisia lisäillä jotka ei kiinnosta :)

      Poista
  10. Minulta jäi myös aikoinaan se loksahdus tämän kirjan kanssa tapahtumatta. Nälkävuosi on yksi hienoimpia koskaan lukemiani kirjoja, joten odotin tältä paljon, mutta sitten en päässyt ollenkaan tarinaan sisään. Muistan myös, että tämä oli niitä harvoja kirjoja, joista en tuona vuonna blogannut, vaikka melkein kaikesta lukemastani bloggasin. Jokin vain jumitti. Tosin se historiallinen osuus on tässäkin vahva, Ollikaisella todella on tiiviisti sanomisen taito ja ajankuvan rakennuksen kyky. Lue ihmeessä Nälkävuosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti aion, niin paljon kehuja tullut Nälkävuodesta jo tähänkin postaukseen :) Ja kyllä, ajankuvan rakennus toimi Mustassa sadussa hienosti!

      Poista
  11. Minulla on Nälkävuosi odottamassa hyllyssä, mutta jotenkin aihe tuntuu tähän hetkeen liian ahdistavalta. Eikä taida tämäkään ihan heti lukulistalle päätyä, vaikka kuulostaakin hyvin kirjoitetulta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän sillä kiire, parempi lukea silloin kun hetki tuntuu oikealta :) Meilläkin on huima määrä kirjoja hyllyssä odottelemassa. Sieltä ne pikkuhiljaa päätyy luettavaksi.

      Poista
  12. En ole vielä lukenut Ollikaisen kirjoja, mutta tämä sentään kiinnostaa enemmän kuin Nälkävuosi (sen aihe on ihan liian synkkä minun makuuni). Kirjailijan kauniiseen kerrontaan tekisi mieleni tutustua, kun sitä niin kovasti kehutaan. Tämä on mukavan lyhyt kirja, joten saatanpa ottaa loppuvuoden lukulistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta satu on kyllä mukavan lyhyt, ei ole turhaan paisutettu tarinaa. :) Ollikainen osaa kyllä kirjoittaa, tykästyin kieleen kovasti joten voin suositella!

      Poista
  13. Kirjan lukemisesta on jo sen verran aikaa, etten suoraan sanottuna muista ajatuksiani, mutta luulisin olleeni monessa kohdin samaa mieltä. Tämä on nyt se kuuluisa vaikea toinen romaani.
    Lue ihmeessä Nälkävuosi, se on upea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti aion lukea Nälkävuoden! Luulen, että Mustasta sadusta ei vahvaa muistojälkeä mullekaan jää joten tuskin parin vuoden päästä kauheasti muistan mietteitä, ellen palaa lukemaan tätä :D

      Poista
  14. Ollikainen on minulle ihan korkkaamaton kirjailija...

    Tiia&Tommi, olette voittaneet arvonnassani: Onnea♥ Odottelen valintaanne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sähköpostia jo laiteltiinkin, kiitos vielä :)<3

      Poista
  15. Onpa kihelmöivä fiilis tästä kirjasta ;-) Toisaalta kiinnostaa kovasti, enkä haluaisi uskoa epäilyksiänne. Enkä toisaalta yhtään haluaisi tarttua pettymykseen. Ehkäpä aloitan Nälkävuodella?

    Minna /Kirsin Book Club

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse lukemallahan se selviää. :) Ehkä jos ei odota suuria, niin ei ehkä petykään niin paljoa, jos ei tykästy? Nälkävuoden ajattelin itsekin lukea, kerännyt jo tänne kommentteihin niin paljon kehuja että huh.

      Poista
  16. Heippa Tiia&Tommi: blogistani löytyy teille ojennettu pähkinä puraistavaksi teemana onnellisuus:)

    VastaaPoista
  17. Kamarissani olisi haaste Tiialle - tai teille molemmille, miten haluatte ♥ Vaikka hupsis, taitaa nyt kyllä olla sama kuin tuo Takkutukan ojennus :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, ne piristävät aina päivää!